Joidenkin ihmisten on vaikea hyväksyä sanaa ei. Se kun panee rajan heidän ja muiden välille. Omalle puolelleen on jäätävä, mutta sitä on vaikea hyväksyä. Millainen ihminen haluaa toteuttaa itseään välittämättä siitä, kokeeko toinen olevansa turvassa vai ei?
Olemme ehkä lukeneet sarjasaalistajasta. Tämän on kerrottu julmistuvan, pahoinpitelevän, uhkailevan ja myös toteuttavan uhkauksensa, jos hänen ehdotuksiinsa ei suostuta. Hän ei ilmeisesti ymmärrä syytä, miksi häntä vastustettaisiin. Hänelle toisen ilmentämä kielto on yksinkertaisesti merkityksetön.
Toistuvasti saamme tietää parisuhteista, joissa ein sanominen on ollut vaarallista ja jopa kohtalokasta. Vaikka olisi päässyt eroon dominoivasta puolisostaan, sekään ei välttämättä palauta tilannetta turvalliseksi. Vastustettu henkilö saattaa jatkaa terrorisointiaan eronkin jälkeen. Hän tekee kaikkensa tuhotakseen toisen ihmisen mielenrauhan ja terveyden, koska hänelle on sanottu ei. Kaltoinkohtelu ei aina ulotu vain aikuiseen, vaan myös lapset joutuvat usein sijaiskärsijöiksi.
Varsinkin ihmissuhdetyötä tekevät saattavat kohdata asiakkaita, potilaita, oppilaita omaisineen, jotka eivät kestä itsensä rajoittamista tai omaan toimintaansa kohdistuvaa asiallistakaan kritiikkiä. Yleensä tämä tulee ilmi vasta rajoittamisen jälkeen. Henkilö reagoi kieltoon tai rajoittamiseensa hyökkäämällä takaisin tai hautomalla kostoa. Hän saattaa ruveta haukkumaan toista osapuolta tai uhkailla vastatoimilla. Hänen on vaikea nähdä omaa osuuttaan tilanteessa. Vain sana ei on laukaissut tilanteen. Hän uskoo ongelman syyksi rajoittavan henkilön. Usein asia ei jää siihen, vaan tällaisen henkilön on vaikea päästää irti kokemastaan vääryydestä. Valitettavasti hän saattaa jatkaa piinaamistaan jollakin tavalla, eikä välttämättä aina kovin näkyvästi.
Tällainen ihminen saattaa ajatella olevansa parempi ihminen kuin muut. Hänelle kuuluu mielestään sellaisia oikeuksia, joita muille ei. Hänen ei esimerkiksi tarvitse noudattaa yksinkertaisiakaan vuorovaikutussääntöjä, jotka ovat edellytys tasapainoisiin ihmissuhteisiin. Hän ei ole kiinnostunut toisesta. Hän kontrolloi vuorovaikutustilanteita saadakseen omat tarpeensa tyydytetyksi. Hän kokee olevansa oikeutettu sanomaan, tekemään ja saamaan haluamansa, vaikka niistä olisi haittaa toiselle. Hän voi hyvinkin rikkoa sääntöjä ja olla välittämättä kehotuksista lopettaa. Hän voi toimia nokkavasti, dominoivasti, haavoittavasti tai pakottamalla omiin näkemyksiinsä. Hän kokee olevansa arvokkaampi ihmisenä kuin toinen. Häntä on siten kohdeltava erityisen hyvin. Hänellä on siihen oikeus.
Toinen tyyppi ottaa kiellon henkilökohtaisena tuomitsemisena. Tälle herkkähipiäiselle henkilölle on kehittynyt valheellinen minäkuva. Kun joku raottaa hänen todellista, aitoa olemustaan, hän suuttuu, koska on kätkenyt jopa itseltään oman haavoittuvuutensa ja vajavaisuutensa. Henkilö vaatii ympäristöltään mukautumista omiin kuvitelmiinsa itsestään ja ympäristöstään. Hän projisoi helposti omaa huonommuuttaan toisiin, koska ei kykene näkemään sitä itsessään. Tämän takia hän ei tunne syyllisyyttä omista teoistaan, vaan näkee syyn olevan toisessa. Myös kielto on toisen vika, ei itsen.
Kolmas tyyppi kokee oikeudekseen saada tukea ja palveluksia muilta. Hän tuntee olevansa avun tarpeessa ja ajattelee muiden olevan hänen auttamistaan varten. Jos joku ei sitä tee pyydettäessä tai jopa pyytämättä, henkilö suuttuu. Varsinkin, jos avunpyynnöstä kieltäydytään tai siihen aiotaan reagoida eri tavalla kuin henkilö haluaisi. Se saa henkilön todella vihaiseksi.
Suuttuva henkilö voi kokea todellista fyysistä kipua, kun hänelle sanotaan ei. Paha olo ja kipu pakottavat toimimaan helpottaakseen oloaan. Huutaminen, uhkailu, väkivalta tai muu ovat keinoja palauttaa tilanne sellaiseksi, missä henkilön kokee asioiden olevan niin, kuin hän haluaisi niiden olevan. On selvää, ettei toinen voi tällaista epätasapainoa saada vakautettua myöntymällä tai välttämällä ein sanomista. Nurkan takana vaanii jatkuvasti vaara. Aggressiivinen, hyväksikäyttävä, dominoiva tai manipuloiva henkilö luo itse ongelmat itselleen ja ympäristölleen, ennemmin tai myöhemmin.
Ongelmallinen käytös on henkilölle jokapäiväistä. Se ei ole tilannesidonnaista. Jokainen voi tuntea kipua erotilanteessa, kun toinen on päättänyt, ettei enää halua jatkaa yhteiseloa, tai kun työnantaja kertoo, ettei enää kaipaa työntekijän palveluksia, tai kun ystävä katoaa ilman selitystä, tai saa kuulla loukanneensa. Edellä mainitut kolme tyyppiä erottaa muista se, että he eivät kestä kiellosta tai vastustamisesta aiheutuvia voimakkaita tunteitaan. He tulkitsevat ne väärin ja reagoivat usein impulsiivisesti. He eivät myöskään välttämättä pääse loukkaantumisen tunteestaan helposti eroon. He jäävät märehtimään kurjuuteensa. Kaikki tämä tekee heistä uhan muille.
Vaikka kuka tahansa voi joutua kohtaamaan erittäin vaikean ihmissuhteen arjessaan, työssään tai asiakaspalvelutilanteessa, ovat jotkut ihmiset alttiimpia joutumaan uhriksi jatkuvalle tyrannialle. Tunnelukkojen aktivoituminen voi ilmetä paitsi vastustelun sietämisen heikkoutena myös alistumisen pakkona tilanteessa, jossa toinen vaatii tai tuntuu vaativan suostumista, myötäilemistä ja mukautumista. Vain tutustumalla tunnelukkoihinsa ja opettelemalla erilaisia keinoja vastustaa henkilöä, joka ei siedä vastustamista, auttavat irtautumaan vahingollisista ihmissuhteista. Kysymys ei ole ainoastaan toisesta henkilöstä, vaan myös itsensä vahvistamisesta ja voimistamisesta.
